Partyplanning Zero

I am starting to believe that we are the worst party planners ever.. in a few hours we are supposed to throw a halloween party and...

.. there is no food and the food we will be serving will have no connection with halloween.
... the only decoration we have is a few candles.Wonderful. Where are the spiderwebs and spooky things to scare people with?
.. as far as I know, we do not know any party games either.
... there is no music...

This will be a disaster, and I might just go to bed and ignore the guests.

Absentmindness

In the past few days I have found the note with the doctor´s apoointment in the bin, bank codes in my make-up bag and lost my keys in my bag...

This really is absentmindness and not forgetfulness, but still, quite an annoying habit at times.

Is there anyone else who suffers from similar tendencies? And does anyone have any ideas what could be done to stop this?

Weird Things About Spain

Th word "weird" has many synonyms: "strange", "different", "rare", "odd"... although something is weird, it does not mean it is bad or wrong, just different. I have been living in Spain for a few months now, and am starting to get a fuller picture of things...

1) Supermarkets. I might be spoilt, but somehow it feels strange that the main supermarkets have only one kind of white rice (and you can keep dreaming about wild race, for instance), all the fruits are packed in three layers of plastic and they are quite miraculous, too... you can keep your veggies in the fridge for three weeks and they won't get bad. The girls working for the said companies, look like they have been playing with mummy's make-up box.

2) The news. Yesterday we were watching the news for about half an hour. We heard about all sorts of murders, killings, rapes, gang fights and alike that have occurred in Spain. Every clip also featured a hysterical and crying neighbour (or even better, a relative) who just couldn't understand what had happened. The journalists were using very strong adjectives when describing people, crimes, events... something that would never happen in Finland where one tends to stick to the facts and avoid adjectives such as "crazy", "blood-thirsty", "horrible"...
The best bit was the part of the news which dealed with international events; a street fight in Peru and the world's biggest man getting married. That's it. Compared to Spain, the world is a very uneventful place.

3) if you ask someone to speak slower, they start screaming instead. And talking faster.

4) they swear on television.


... to be continued.

Autumn Inspiration

© Elvis

Valokuvatostain haasteena on tällä viikolla Silta nykyaikaan. Minulle tulee tuosta kuvasta kuitenkin lähinnä mieleen syksy ja sen tuomat aamu-usvat, pilviset päivät, myrskyt ja veden ropina...



There is a Finnish site called Valokuvatorstai where people are challenged to take photos of a certain theme on a weekly basis. This week, the challenge is to post a picture somehow related to the picture above. Although the photo is named A Bridge to the Present, it mostly reminds me of autumn and everything it brings; cloudy daays, foggy mornings, the rain dropping against the window...

Friendly Comments

There is one thing that is worse than people laughing at you straight to your face; people who come up with some brilliant comment without realising that it might actually hurt somebody´s feelings.

A couple of hours ago, our house. My boyfriend´s uncle is making a joke, which I do not understand and somebody explains it to me. To this Uncle´s wife says in a soothing voice: "... as she doesn´t speak Spanish well". Oh gee, cheers a lot. But then again, how could she have know that...

... due to insecurities, paranoia and general madness, it is precisely for the fear of this kind of comments that I do not speak foreign languages anywhere else than in my head until I feel that I am in completely safe surroundings. Say what you may, but for me this has worked perfectly well (there is evidence on paper of this).

...I am aware of the fact that I need to improve a lot, it is indeed causing me a big headache once in a while.

...according to good manners, you do not say things like this when the person you talk about is present. Feel free to do so when they´re not around if you suddenly get the urge to do something un-nice. Or maybe I have just spent too much in the country of the politest of the polite...

On the other hand, I am lucky this is only about my language skills. There are worse things people can say to you. It is quite diffcult to understand what is going on in the heads of thise who tell people with eating disorders that they are fat, for instance.

However, I do want to emphasise the fact that the Aunt in question is a very nice person and it probably wasn´t her intention to make me feel like a big loser. And who knows, she might even be right!

Changes

Ok, boys and girls, ladies and gentlemen!
I may be one of those annoyingly stubborn individuals who NEVER give up, although they might break their head while hitting it against the wall, but now I have officially done it. Given up, that is.
The main point with writing this blog in Finnish was to keep my mother tongue alive; I call it my mother tongue because it will the last language to leave my heart and my mind (read: when I´m a senile old lady, I will drive all the nurses at the old peoples home crazy by insisting on speaking some unitelligible language). From now on, however, this blog will be in English. There are several reasons behind my decision, but I will not list them here. As always, feel free to comment (in any language you wish), and suggestions on how to make the blog more interesting are also welcome.

Happy Sunday to everyone!

Poff Part II

En jaksa. En tiedä johtuuko alakuloisuuteni loputtomista sateista vai kuukautisten alkamisesta, mutta tänään minulla on ollut tosi paha olla.
Olen vieraassa maassa ja kaikki ystävät (myös täällä olevat) asuvat suhtkoht kaukana. Iltaisin ei ole mitään tekemistä, enkä yleensä jaksakaan. Luen, ihmettelen, jumppaan, mutta jotain puuttuu. Minä en elä, olen vaan. Poikaystävääni en halua rääkätä ihme vaatimuksilla, enkä myöskään tahdo että paha oloni kohdistuisi häneen. Vanhemmillekaan en halua tuottaa huolia. Nämä ihmiset ovat minulle niin tärkeitä. Taustalla on ainainen stressi siitä etten pysty tekemään kaikkea sataprosenttisesti; en ole tarpeeksi älykäs, kaunis, mielenkiintoinenkaan.

Kyllä, joskus tekee hyvää vieriä itsesäälissä (ja joskus tarvitsee myös ison potkun takamukseen). Tajusin kuitenkin keskellä rajua itkukohtausta että: voi olla että poen kaikentyyppistä ikävää, mutta on minulla ainakin niin hyvät oltavat että on mukava sänky jossa parkua. It's about the little things...

Nyt aion katsoa SATC-leffan (vähäsen muuta maailmaa jäljessä) ja juoda teetä.

Kuvakavalkaadi

Poff

Olen ollut kohmeessa ihan koko päivän, ulkona sataa vettä ihan kaatamalla ja parin tunnin päästä pitää kävellä kotiin (onneksi on muuten sateenvarjo)*. Taidan jättää kaupunkireissuni huomiseksi. Shoppailu ei ole ollenkaan kivaa kun kastuu :(, sitä paitsi, tuohan vain tarkoittaa sitä että minulla on enemmän aikaa miettïä mitä tarvitsen ihan oikeasti (vastaus on kyllä varmaankin ettei mitään)
Viikonloppuna (joka alkaa kahden tunnin päästä) tiedossa:
+ shoppailua
+ koiranvahtina olemista
+ ”sukujuhlat”, i.e. 15 sukulaista tulee syömään meriendaa (välipalaa). Mitäköhän niille tarjoaisi? Muffinseja?
+ lukemista viltin alla
+ ystäväpariskunnan kanssa hengailua.
+ markkinoilla käymistä
+ varmaankin siivoamista
+ kylpemistä

* muille sateenvarjon käyttäminen on ehkä aivan normaalia, mutta kuulun siihen vähemmistöön(kö) joka vieroksuu niitä oikein toden teolla. Englannissakaan en omistanut tätä ihan pivaa keksintöä.

Voi ei!

Voi ei, kuinka kamalasti voi päivä alkaakaan? Heräsin aamulla puoli neljältä, aluksi piti vain käydä vessassa mutta yhtäkkiä tajusin että poikaystäväni oli kadonnut. Etsin häntä ihan horroksessa ympäri asuntoa, piti kaksi kertaa kiertää mökki ihan paniikissa (olemme katsoneet liika X-filesiä viime aikoiona) kunnes vihdoinkin löysin hänet sohvalta. Olihan se pakko herättää ja viedä omaan sänkyyn ettei vaan ufot tulisi kidnappaamaan. Aamulla hän valittii heikkoa oloa joka sitten tarttui minunkiin. Olen istunut toimistossa kolmeen vaatekerrokseen kietoutuneena, teekuppi kädessä ja sÿóden suklaakeksejä (muuten nukahdan, suklaahan tunnetusti herättää). Lounastauolla en oikein viitsi mennä mihinkään koska ulkona on satanut koko päivän vettä, joten tässä istutaan ja ihmetellään. 3 tuntia vielä.

Sunday Cloudy Sunday

Huomenta!

Nyt istun omalla paikallani sohvan reunalla ja juon teetä. Samalla mietin päivän ohjelmaa, jos sitä sellaiseksi voi kutsua.
Poikaystäväni tulee varmaan viettämään päivää katsomalla urheilua, koripalloa ja jalkapalloa, joten itse aion käyttää tilaisuutta hyväkseni ja viettää omaa aikaa; tarkoituksena olisi mennä pitkästä aikaan Starbucksiin joko opiskelemaan tai kirjoittamaan kirjeitä. Harmi ettei kaupat ole sunnuntaisin auki, olen nimittäin saanut päähäni ostaa jumppapallon ja muuta kivaa liikuntaa varten. Pää on muutenkin täynnä suunnitelmia liikunnan suhteen, odottelen vaan sitä kuuluisaa inspiraatiota.

Tänään pitäisi myös syödä paellaa, siivota, pitää hemmotteluheti, käydä M:n äidin luona näyttämässä Suomen kuvia...

It's Saturday!

Päivän...

..kohokohta: tieto siitä että on LAUANTAI ja sängyssä voi löhötä kuinka pitkään tahansa.

..ostos: hiusväriä, pinsetit, kylpyjuttuja. Kiinalaisilta (i.e. pound shopista) löytyi käytännöt tavaraa kotiin, esmes. henkareita. Vihdoinkin voin järjestää vaatekaapit.

..katsottua: 2 x X-files.

..mieliala: positiivinen.

..odotus: että pääsen lukemaan uusinta kirjaani! Haruki Murakamin Hard-Boiled Wonderland and the End of the World saapui muutama päivä sitten, ja tänään pääsin vihdoinkin hakemaan pakettini postista.

..vieras: Narya.

Bravas

Patatas Bravas & Berberechos (sydänsimpukoita)



Bravas on sellainen ruoka josta kaikki pitävät, ja äitini pitämissä juhlissa niistä tulikin oikea hitti, ruokaohjetta pyysivät sekä naiset että miehet. Kyseessä onkin ihan tuikitavalliset perunat ihanan aiolin sekä mausteiden kera.
----

x kpl perunoita: riippuu monelleko sitä ruokaa tehdään. Huom: Espanjassa tätä syödään yleensä monen muun tapaksen kanssa.

Paljon ruokaöljyä. Perunat keitetään öljyssä.

Kuumenna öljy kuunnes se on tosi kuumaa, lisää perunat. Perunat saavat olla öljyssä kunnes ovat kullanväriset. Sisältä niitten tulee olla erittäin pehmeän makuisia.

Päälle joko paprikajauhetta tai cayenne-pippuria, sekä alliolia (aioli/ajoaceite).

Allioli kuten sitä täällä syödään:

kokonainen valkosipuli (kuitenkin kuorittuna)
2 kuppia oliiviöljyä
munan keltuainen (tai koko muna)*


murskaa valkosipuli
lisää muna, ja vatkaa
kaadaa siihen ölljy (hitaasti, samalla vatkaten)
lisää vähän sitruunan mehua ja valkopippuria

Alliolin koostumus tulisi olla majoneesimainen

*Espanjan itärannikolla muna ei kuulu perinteiseen allioliin.

Lubię Myslowitza!

Harmaata päivää piristävät ihana melankolia ja puolalainen mieskauneus*. Ladies and Gentleman, Sound of Solitude by Myslovitz**.




* kieltämättä puolalaisesta mieskauneudesta voi olla monta mieltä...tämä yksilö (Artur Rojek nimeltään) on kuitenkin älyttömän hyvännäköinen, in my humble opinion.

** puolalankielinen versio, Długość Dźwięku Samotności, on vielä parempi!

Black and White, With a Touch of Blue

Oranssia päätä lukuunottamatta, päivä on mennyt varsin musta-valkoisissa tunnelmissa. Kyse ei tietenkään ole mielialasta vaan vaatetuksesta. Mustat sukkahousut a lá España peittävät juuri ja juuri pyllyn. Zaran raidallinen puuvillapaita lämmittää mukavasti ja Moskovasta ostetun kynähameen taskut ovat kätevät. Jalassa lonksottavat puoli kokoa liian suuret minikorkkarit (lisää sukkia peliin!!) jotka kuitenkin tuovat sinisyydellään hipusen pirteyttä kokonaisuuteen.





Huomatkaa espanjalainen lattia!



Ja tosi normaalia ilmeilyä.



Nyt on aika mennä M:n äitin luo viemään karpaloita ja tyrnimehua!

Randoms

Ay chicos y chicas, mirad que cosas... ella ha vuelto.
Nu niin.. Suomen matka sujui ilman sen kummempia onnettomuuksia (read: we are still alive!) ja nyt ihmetellään Aurinkomaan sademyrskyjä. Kotoa tuli mukaan äidin ystävän lahjoittamaa tyrnimehua (oikea C-vitamiinipommi kuulemma), kenkiä, sukkia, muumimukeja ja kirjoja. Katsottiin jääkiekkoa, syötiin kakkua, valvottiin laivalla, puhuttiin kissalle, pelattiin korttia, juotiin teetä, käveltiin metsässä...
Ehkä pian lisää.