Mustan topin ja keltaisen hameen lisäksi päälläni näkyy punaiset villasukat ja valkoisia karvoja. Eli aika mielenkiintoinen yhdistelmä, varsinkin kun olen tässä yrittänyt laittaa itseäni edustuskuntoiseksi. Selitys on kuitenkin varsin yksinkertainen, tämän asunnon ruhtinatar on nimittäin suuri valkoinen karvakasa joka heiluttaa korviaan (ja häntäänsä) kun kuulee sanan Narja (toinen selitys on se että täällä on melkein mahdoton kävellä paljain jaloin).
Huomenna siis haastattelu ja nyt alkaa jännittämään koska:
a) en osaa espanjaa. En ainakaan teititellä. Varmasti tulen sönköttämään jotain siansaksaa.
b) en ole koskaan käynyt työhaastattelussa. Siis en koskaan. Never ever. Mitäköhän niille pitäisi kertoa? Juu, minut pitäisi palkata koska olen niin älyttömän... niin mitä? Puhun kieliä mutten oikein osaa tehdä yhtään mitään käytännöllistä. Voisinhan minä tietenkin aina aamuisin keittää kaikille teetä.
c) en tiedä mihin olen oikeastaan menossa. Toivottavasti sinne pääsee metrolla.
Juuh. Ajatellaan jotain hauskempaa. Viikonloppua, en tiedä tarkkaa päivää mutta pian on tiedossa kunnon bileet. En oikeastaan ole juhlijatyyppiä vaikka kuinka haluaisin olla über-cool-painting-the-town-red-kinda-girl (joka aina käyttää sitä punaista huulipunaa), kahden maissa olen aina nukahtamassa pöydän alle, alkoholia en kestä ollenkaan ja kammoan töniviä ihmismassoja. Mutta tällä hetkellä tekee kuitenkin aivan hirveästi mieli vetää juhlahepineet päälle, pitäisihän tuota valmistustakin juhlia vähäsen.
Huulipunasta puheen ollen:
Vähän korallia kesän kunniaksi :)
No comments:
Post a Comment