Titanic

Kävimme tänään M:n kanssa Titanic näyettly. Noin kahdessa tunnissa kiersimme koko jutun kamalan naisäänen säestämänä (eli: meille annettiin MP3 soittimen tapaisen laitteen ja kaikki selitettiin tosi hyvin, ko naisen ääni sekä korostus olivat vain niin ärsyttävät). Valokuvien lisäksi siellä oli filmipätkiä, esineitä, kirjeitä sekä pienoismalleja (laivasta, jäävuoresta...)... Viimeisessä salissa meinasi tulla tippa silmään- seinät olivat nimittäin täynnä nimiä... hukkuneiden, kuolleiden... en kestä tuollaista ollenkaan. Mutten kuten ärsyttävä naisääni päätti koko rundin: "tämän näyttelyn tarkoitus ei ole kertoa teille kaikkia yksityiskohtia Titanicin uppoamisesta, vaan haluamme että te tunnette sydämellänne muitten ihmisten urheuden ettekä unohda näitä ihmisiä". Minulle jäi mieleen yhden naisen sanat (kun hänet meinattiin pakottaa pelastusveneeseen ilman aviomiestään): "olemme olleet yhdessä melkein koko elämän, sinne minne sinä minä, sinne menen minäkin". Aitoa rakkautta, eikö vaan?