Tällä lukukaudella minulla on tasan kaksi luentoa viikossa (seminaarit ja kielitunnit päälle tietenkin), ja vaikka kummatkin on periaatteessa tosi mielenkiintoisia, toinen on melkein viikon kohokohta kun taas toista vältän kun ruttoa (jaahas... pakko tässä vaiheessa myöntää etten ole mitenkään innokas luennoilla istuja).
Tapaus A: erittäin miellyttävä nuori mies jolla on vielä miellyttävämpi (etelä)englantilainen murre. Luennot ovat tarkkaan suunniteltuja power point esitelmiä, tämä tosiasia viittaa tietenkin siihen että tämä ihminen näkee meidät vaivan arvoisina henkilöinä. Hän myös naurattaa meitä oikein kunnolla.
Tapaus B: neiti Punapää (tämä on oikeastikin hänen sukunimensä... Redhead siis) lukee meille jonkun artikkelin korvia viiltävällä kanadalaisella aksentillaan. Aivan sama onko hän tohtori vai ei, osaamme itsekin lukea nuo jutut. Pahinta on ettei hän missään vaiheessa selitä meille mitään. Ne kaksi kertaa kun olen hänen luennoilleen eksynyt ovat menneet hänen rintojensa tuijotteluun (ihmisellä on isoin koskaan näkemäni rintavarustus). Tämä ei ehkä ole poliittisesti korrektia mutta minä olen maksanut tästä koulutuksesta sen verran puntia että ottaa päähän ettei minua oteta tosissaan. Noin akadeemisesti nähden olen varmaan ihan tikapuun hännillä, mutta kyllä sitä voisi kuitenkin vähän vaivautua. Joten luen artikkelin kotona ja saan pari tuntia enemmän aikaa itselleni.
No comments:
Post a Comment