Viisi kaupunkia...

...joissa olen asunut tai viettänyt paljon aikaa... arvatkaa (jotkut taitaapi olla aika helppoja!) huviksenne mistä löytyvät jos ei ole parempaakaan tekemistä :)
Kaikki kuvat löytyvät Wikistä kunhan vaan viitsii etsiä.

Hemmotteluhetkiä

Kaikki mitä hemmoteluun tarvitaan: suuri kuppi teetä, punaista kynsilakkaa, lehti sekä pientä naposteltavaa (esimerkiksi ne edellä mainitut vadelmat).

Kuvat löytyivät täältä, täältä ja täältä

Monta syytä olla iloinen

Pitäisiköhän noita syitä listata.... noh... aamulla oli tosi mukava herätä lämpimässä sängyssä, koirakin oli tunkenut viereen nukkumaan. Huomasin myös että olen päässyt yhden arkaluonteisen jutun yli, ja uskon että olen sen myötä kasvanut ihmisenä. Ulkona paistaa aurinko niin lämpimästi (tuntuu muuten tosi oudolta että tähän aikaan vuodesta voi kävellä kaupungilla pukeutuneena lyhyehköön toppiin ja varvastossuihin.) Päätin myös hemmotella itseäni vadelmilla ja Panda-lakuilla... niitten myötä toipuu pahimmastakin Suomi-ikävästä! Koiran kanssa kävimme kävelyllä ja sain myös varattua ravintolasta pöydän espanjaksi, monelle tämä ei olisi suoritus eikä mikään mutta itse pidän sitä saavutuksena koska olen niin älyttömän ujo. Että mikäs tässä... hauskaa päivän jatkoa kaikille muillekin!

Ruccolasalaatti

Namia!

ruccolaa
fetajuustoa
kylmäsavulohta
rusinoita
vähäsen oliiviöljyä päälle


ei ollut minun aikaansaannos mutta aion kyllä muistaa tämän, niin hyvää se oli!

Allergiatestit

Kauankohan Suomessa on odotettava allergiatestin tuloksen saamista? Tänään istuimme (luimme kirjoja sekä sanomalehtiä, pelasimme korttia, ratkaisimme sudokuja, suutelimme, juttelimme) tasan neljä ja puoli tuntia ennen kun tulos selvisi, allergiaa ei ole.

Kenkiä...

Tämän aamun keskustelua...
M: -Etkö tosiaan tuonut mukanasi mitään järkeviä kenkiä?
Minä: -Toinhan minä kolmekin paria. Nämä avokkaat (joissa pienuinen korko), korkeakorkoiset saappaat sekä juhlakengät...
M: -Tarkoitin siis lähinnä lenkkitossuja... siis sellaisia kenkiä joita voit käyttää esimerkiksi kävelyllä tai sairaalassa.
Minä: -Enhän minä sinne mitään lenkkareita tarvitse, nämä sopii aivan mainiosti. Olisin pakannut mukaan lenkkarit jos olisin jotenkin aavistanut että menisimme lenkille, mutta eihän me koskaan, joten mitä suotta. Sitäpaitsi, kaikki naisethan pitää korkokenkiä.
M: - Eikä pidä.
Minä: -Pitäähän. Lasketaan vaikka.

Tulos olikin fifty-fifty. Itse rakastan korkeakorkoisia kenkiä (ja varsinkin saappaita), tässä muutama esimerkki sellaisista jotka voisivat löytyä silleen ihan sattumalta minunkin kaapistani.







Kaikki kengät löytyvät täältä

Opi jotain uutta...

Mitä sinä haluaisit oppia? Onko mitään sellaista jota aiot alkaa harrastamaan sitten joskus kun on aikaa? Mikä sinua todella kiinnostaa? Vieraat kielet? Joku urheilulaji? Matkustaminen? Käsityöt? Opiskelu?

Täällä taas!

Eli Valenciassa ollaan. Viikonloppu on mennyt ihan rauhallisesti- eihän meistä kumpikaan ole mikään hulivilibilettäjä. Perjantaina sain aimo annoksen tortillaa (eli espanjalaista munakasta- nam nam), koska sekä M:n äiti että mummo kokkasivat sitä minulle. Lauantai hurahti ystävien ja tuttujen seurassa, joista eräät kyllä kuuluvat kategoriaan hulivilibilettäjät. Joku älypää keksi nimittäin sellaisen leikin että kaikki vuorollaan yrittää osua viinipullonkorkilla kattolampuun, sitä joka osuu lämäytetään sitten ihan olan takaa päin kasvoja. Jujuhan oli sitten se että kaikki halusivat osua siihen lamppuun vaikika tiesivät että turpiin tulee. Ja kovaa tulikin. Eilinen olikin sitten tyypillinen sunnuntai- puistossa lämmittelimme varpaita auringonpaisteessa, kävimme autonpesulla, luimme ja pidimme kunnon siestat. Minä siis pidin, herättyäni oli niin äklö olo mutta sekin onneksi häipyi jotta sain tehtyä erään koulutyön loppuun sillä aikaa kun poikaystäväni oli katsomassa futista. Nyt pitäisi lukea pari EU artikkelia sekä etsiä netistä muutama Hra. Putinin puhe.

Vakavampaa

Eli onhan täälläkin tapahtunut kaikkea viime aikoina. Manchester ei suinkaan ole maailman turvallisin paikka. Viime viikonloppuna kolmetoistavuotiasta poikaa ammuttiin olkapäähän juhlissa. Vähän yli kuukausi sitten Suomessakin uutisoitiin sitä kuinka 11-vuotias koululainen surmattiin Liverpoolissa, viime viikolla toinen nuorukainen tapettiin täällä Englannissa. Väkivaltaahan on aina ollut, ja tulee varmaankin aina olemaan mutta jotenkin alkaa huolestuttamaan tuo nuorten käyttäytyminen. Miten on mahdollista että pelkät lapset saavat haltuunsa aseita? Ja mikä saa heidät tappamaan? Eikö heidän pitäisi leikkiä barbeilla ja pelata jalkapalloa? Olla kaukana juhlista, huumeista ja alkoholista? Missä ovat vanhemmat? Omasta mielestäni (voi olla aivan mahdollista että kuvittelen vaan) Englanti on äärettömän pinnallinen maa. Juhliessa nuoret käyttävät valtavia määriä huumeita ja alkoholia. Usein herätään tuntemattoman vierestä tietämättä miten sinne päädyttiin. Nuoret naiset haluavat tositeeveehen tai mahdollisesti futispelaajan sänkyyn, jotta vain saisivat vähän enemmän huomiota. Baarissa kukutaan joka toinen päivä jos ei useamminkin. Kadulla jokatoinen lastenjkärryjä työntävä väsyneen oloinen äiti on noin viisitoistavuotias. Niin ja hädin tuskin teini-ikäiset tappavat toisiaan. Ihmisten käsitys onnesta on varsin yksinkertainen- raha. Ja juhliminen tietenkin. Eräs tuttuni tokaisi tässä pari päivää sitten odottavansa innolla että hänen serkkunsa kasvaisivat vähän vanhemmaksi (ovat juuri täyttäneet 11 vee) jotta voisi nähdä heidät kännissä. Juuri niin. Mielikuvitukseni sanoo minulle että jokin on pahasti vinossa tässä maassa.

Sotkulotta

Olen suhtkoht sisäsiisti yksilö mutta kuten kuvasta näkyy kirjoituspöytäni muistuttaa Sarajevoa vuosimallia 1993. Olen kyllä muuten ihan tyytyväinen itseeni, olen saanut tehtyä kaiken mitä tänään piti tehdäkin, joten voin hyvin mielin mennä nukkumaan, vaikkakin aivan varmasti tulen näkemään unta Vladimir Putinista, niin se minun pääni yrittää selvitä stressistä. Jossain vaiheessa unteni kohteena oli Karl Marx, ja sitäkin kesti kuukauden päivät. Keskellä yötä heräsin ja ensimmäinen ajatukseni oli: mitäköhän Marx tästä ajattelisi? Olenko aivan hullu? Mahdollisesti, sitä se opiskelu teettää.

Shoppailuinto iski

Eilen ostoskoriin löysivät tiensä...
...venäjä-englanti-venäjä sanakirja. Aika pakollinen ostos, kokeilkaa vaikka itse kääntää tekstejä ilman sanakirjaa.
...itselleni ostama joululahja (aikaisin on oltava liikkeellä), eli Pedro Almodovarin kokoelmaboksi joka sisältää viisi DVD:tä. Tekosyy: voin opiskella samalla espanjaa :)
...H&M:n alennusmyynneistä löysin pari toppia. Sellaisia joita olen haeskellutkin. Tekosyy: maksoivat kokonaiset kaksi puntaa. Yhteensä.
...Primarkista (kaikki Briteissä olevat tietävät aivan varmasti ko. kaupan) matkaan tarttui mukaan musta poolo, sukkahousuja, hiuspinnejä sekä vähän mukavaa alle. Tekosyy: onhan sen nyt vain oltava tunnin jonottamisen arvoista.

Mitä me siis opimme? Tekosyitä on helppo keksiä, kannattaa ehkä lopettaa ajoissa ja myöntää että välillä tulee noita himoshoppialupäiviä. Joululahoja ei myöskään voi koskaan hankkia liian aikasin. Ostatteko muuten itsellenne jouluna mitään?

Kaikille teen ystäville...

...suosittelen Twiningsin Fruit Bliss appelsiini-mango-kaneliteetä. Tosi hyvää sekä kuumana että kylmänä.

Lukuviikko

Viime aikoina en ole häävemmin blogaillut. Elossa ollaan kuitenkin vieläkin. M:n visiitti sai aikaan sen että jäin pahasti jälkeen opiskelussa, joten aika on mennyt niin rattoisasti EU:hun perehetyessä. Ensi viikolla on onneksi Reading Week (kuten nimikin jo viestittää, tämä ei ole lomaa vaan itsenäistä opiskelua. Mutta kyllä sitä ihmiset vaan lomaa pitävät), joten minä lähden perjantaina onnesta kiljuen Valenciaan.
Ohhoi, nyt on jo kohta marraskuu! Enää kaksi kuukautta jouluun ja pitäisi jo pikkuhiljaa päättää missä aion sitä viettää. Vaihtoehtoja om tasan kaksi: pimeä Ahvenanmaa perheen kanssa tai aurinkoinen Espanja poikaystävän seurassa. Tämä on paha, varsinkin kun kaikkia on yhtä paljon ikävä. Kertokaa te etäsuhteissa (tai muuten vain ulkomailla) asuvat lukijat, missä ja miten aiotte viettää joulua??

Kylmää teetä, kokis zeroa ja suklaapirtelöä

On ikävä M:ää... pitäisi opiskella, siivota, pestä pyykkiä. Ei huvita, ei ole inspiraatiota. En tajua- muutama tunti sitten hän nukkui täällä vierelläni, nyt hän on 2069:n kilometrin päässä. Miten tämä voi olla mahdollista? Ymmärrän kyllä miten- ovathan ne lentokoneet aika ihmeellisiä, ehkä parempi kysymys olisi miksi? Mutta minkäs teet, ei tälle voi tällä hetkellä tehdä yhtään mitään joten parempi vain ajatella hyviä asioita kun miettiä ikävää. Nyt vaan suklaapirtelöä naamaan ja menoksi, ei tämä elämä surkuttelemalla mihinkään muutu!

Liverpool

Perjantaina kävin ensimmäistä kertaa Liverpoolissa. Kaupunki, joka on maan viidenneksi suurin (heti Manchesterin jälkeen) on paljon muutakin kun Beatlesin ja Liverpool FC:n kotikaupunki.
Sieltä löytyy mm. yksi Euroopan suurimmista katedraaleista (kaupungin toinen katedraali ei ole yhtä suuri mutta omituisempaa kirkkoa en ole eläessäni nähnyt), mielenkiintoinen telakka- ja satama-alue (jonne on perustettu liuta museoita- harmikseni niissä ei ollut aikaa käydä) sekä viehättäviä pikkukujia. Ottaen huomioon sen tosiasian että sinne pääsee reilussa tunnissa kuudella punnalla, taidan käydä toistenkin.

Viikko paketissa

Nyt on niin paljon kirjoitettavaa että huhhu... where to begin? Jostain postauksesta ilmenikin jo varmaan että M oli tulossa Manchesteriin käymään. Kävikin. Tänään aamuviideltä kahden tunnin yöunien jälkeen raahauduimme yhdessä lentokentälle... eli täällä nyt istun silmät ristissä, pää tyhjänä ja sydän kaipuuta täynnä. Mitä siis teimme? Leffoja tuli katsottua muutama (ihan lievästi sanottuna): Last King of Scotland, Lucky Number Slevin, Corpse Bride, Pirates of the Caribbean, Ratatouille sekä Carnivalen toisen tuotantokauden jaksot. Kokkailimme. Olimme yhdessä. Kävelimme paljon ja juttelimme. Perjantai kului ihan rattoisasti Liverpoolia tutkiessa.

Kolmen kärki

Kukaan ei ole haastanut, mutta tämä meemi vaikutta sen verran hauskalta että päätin tehdä sen silti.

Kymmenen vuotta sitten, vuonna 1997:

* Aloitin ylä-asteen ja tunsin itseni kumman aikuiseksi ja viisaaksi.
* Sain vihdoinkin aloittaa vieraiden kielten opiskelun, ensimmäisenä ranska (englantia ei muuten lasketa!)
* Matkailukokemusta ei vielä ollut, muuta kun perheen kanssa vietetty pääsiäinen Tanskassa.


Viisi vuotta sitten, vuonna 2002:

* alkoi lukion viimeinen vuosi, stressasin kirjoituksia ja sen semmosta.
* matkailurintamalla alkoi tapahtua: vietin kolme viikkoa ystävän luona Ateenassa. Hain myös Englantiin opiskelemaan ja päätin siinä samalla viettää välivuoden Puolassa.
* ystävien kanssa oli hauskaa- tyttöjen iltoja, lounaita, leffoja ja juhlintaa. Viimeinen vuosi yhdessä.


Kolme vuotta sitten, 2004:

*muutin Manchesteriin
*aloin kiinnostua vaatteista ja sen semmoisesta, eli mie taidan olla aika slow starteri
*kiinnostuin unkarin kielestä


Vuosi sitten, 2006:

*tapasin M:n
*lähdin Moskovaan ja selvisin hengissä
*vietin paljon aikaa tutustuen Espanjan ihmeisiin


Tähän asti tänä vuonna:

* olen vieläkin umpirakastunut
* olen innoissani blogannut toukokuusta lähtien
* valokuvauksesta on tullut harrastus


Eilen:

*meillä oli lettubileet, keittiössä oli aika sotku jälkeenpäin
*katsoin muutaman Carnivalen jakson
*syötiin lohta


Tänään:

*kävimme ruokamarkkinoilla ja kokeilimme kunnon brittiläistä ruokaa
*olin venäjäntunnilla, ei ollut inspiraatiota puhua yhtään mistään
*otin kahden tunnin nokoset


Huomenna:

*voisinpa mennä uimaan
*haluan ostaa venäjän sanakirjan
*aion puhua espanjaa


Ensi vuonna:

*valmistun. Jippii!
*muutan toivottavasti Espanjaan, toinen vaihtoehto on Irlanti
*löydän toivottavasti paikan jota voin kutsua kodikseni

Kirjat ja leffat

Britannian EU-politiikan lisäksi olen lukenut sellaista kirjaa kun South of the Border, East of the Sun. Espanjaksi kuitenkin. Minä tykkään tosiaan kaikista Haruki Murakamin kirjoista eikä tämä ole mitenkään poikkeus. Suosittelen kaikille!
Elokuvateatterissa tuli katsottua Keira Knightleyn tähdittämä Atonement, enkä vielä ole 100% varma mitä olin mieltä. Ian McEwanin kirja johon filmi perustuu, on tosi hyvä, sitä suosittelen kaikille. Elokuva oli omalla tavallaan tosi kaunis, mutta monien mielestä pitkävetinen. Kuvassa Keira Knightley aivan ihanassa mekossa.
Muita katsottuja: Disturbia, Bridget Jones's Diary ja In Her Shoes

Finally Saturday

Tätä päivää onkin odotettu, muutaman tunnin kuluttua saan halata ja suudella M:ää lentokentällä, voi ihanuus! Ja viikko yhdessä... Tämän päivän suunnitelmiin ei kuulu muuta kun synttäriateria kakkuineen, DVD, hierontaa ja tietenkin vain yhdessä olemista. En ole muuten viime aikoina kirjoittanut yhtään mitään johtuen siitä että nenä on ollut visusti kirjassa kiinni.

Hyvä Minä!

Sain vihdoin ja viimein luettua Zoe Valdesin "Cafe Nostalgian". Espanjaksi. Jippii. Kirja siis kertoo kuubalaisesta naisesta joka asuu Pariisissa, muttei pysty unohtamaan nuoruutensa Havannaa. Kuten arvata voi, kaikkien muistojen lisäksi nainen kokee päätä huimaavan rakkaustarinan. Ihan hyvä kirja, ei niinkään mikään klassikko mutta kuitenkin mielenkiintoinen.

Viikonlopun kuvia

Hui!

Tajusin muuten että nyt on LOKAKUU! Ja tällä viikolla vielä M:n, T:n ja Kaksosten syntymäpäivät.

Study Party pt.2

Meidän opiskelubiileemme menivät muuten aivan mainiosti- siihen asti kunnes keksittiin että olisi ihan hyvä idea mennä cornershopiin ostamaan rommia. Bulgarialaisen kämppiksen mukaan tee ei nimittäin ole yhtään minkään makuista ilman sitä. Ihan hyvää oli, pakko myöntää :)
Eilen kaveri tuli moikkaamaan meitä tänne pohjoiseen Lontoosta asti. Ihana nähdä taas, oli niin paljon juttua että koko iltapäivä venähti Starbucksissa, hyvää teetä siellä muuten (ja tällä kertaa ilman rommia)!
Uusi viikko alkamassa, ja viikon huippukohta tulee oleman Manchesterin lentokentällä lauantaina siinä kolmen maissa. Valenciasta saapuu vieraita!

Huulipunalla leikkiminen...

...näin siinä käy :)